Turistiloma Boracaylla, jotta jaksoi taas matkata!

Pirkot rantautui Boracaylle piitkän matkustuksen jälkeen. Tyypilliseen tapaamme meillä ei ollut etukäteen majoitusta varattuna,joten edessä oli majapaikan etsintä. Tricyckle kuski jätti meidät station 3selle, joka on "rauhallisempaa" aluetta. Jonkun hetken etsinnän jälkeen huone löytyi ja mikä parasta melko läheltä rantaa. Seuraavana olikin hirvee nälkä eli ruokapaikan etsintä. Tää olikin vaikee rasti, koska lähdettiin tietämättämme kohti pahinta turistirysää, jossa raflat oli lähinnä resorttien paikkoja tai pikaruokaloita. Tässä kohtaa meille siis jo selvisi, että Boracay todella on täynnä turisteja, etenkin aasialaisia sellaisia.

Boracay on siis Filippiinien turistirysä. Sitä ei voinut kuitenkaan jättää väliin, koska olihan se vaan nähtävä omin silmin. Ja kyllähän se ranta oli toki upea:valkoista hiekkaa, palmuja ja turkoosia vettä. Miinuksena vaan se et muutama muukin halusi nauttia siitä meidän lisäksi. Kuitenkin suurin osa ajasta Boracaylla vietettiin rannasta nauttien, joko päivällä siellä löhöillen tai illalla reggaebarissa musiikkia kuunnellen (bombom bar). 

Yhtenä päivänä päätettiin turistoida oikein kunnolla ja lähdettiin ryhmämatkalle island hoppingille. Noh veneessähän oli me ja parisenkymmentä aasialaista turistia... Kaikki voi varmaan kuvitella kuinka "rentouttava" päivä oli :D pelkästään jo snorklaaminen aasialaisten kanssa on todella suuri hässäkkä:ensin säädetään välineiden ja pelastusliivien kanssa, sit hässäköidään et miten sinne veteen pääsee ja sit vihdoin ku sinne pääsee niin pärskytellään korkeintaan parin metrin päässä veneestä. Ja toki kaikissa vaiheissa on joku ottamassa kuvia hah. Paatti myös keinui todella paljon isojen aaltojen takia, joten maisemista ei oikein pystynyt nauttimaan. Viimeisenä pysäkkinä kierroksella oli rauhallinen biitsi nimeltä Buka. Siellä ei onneksi niin paljoa vilissyt turisteja kuin Boracayn päärannalla. Kaikki pirkot oli tyytyväisiä kun tää turistimatka päättyi ja siinä samassa myös päätettiin et sai olla viimeinen turistireissu filippiineillä.

Jos siis kaipaat vilskettä ja vilinää, paljon aasialaisia turisteja, erilaisia järjestettyjä retkiä, kaunista rantaa ja turkoosia vettä, menevää yöelämää, kalliita hintoja ja tanssivia kokkeja niin Boracay on juuri sopiva kohde. Meillä kaikilla oli se olo, että onhan se nähtävä kun Filippiineillä kerta ollaan. No nyt se on nähty eikä uudestaan tarvii mennä ilman todella painavaa syytä.

   Tanssivat kokit

   Näinkin voit käyttää aikaasi boracaylla...

Boracaylta kun lähdettiin niin matkattiin päivä bussilla Iloiloon. Siellä yksi yö ja seuraavana päivänä lentokoneella Cebuun. Siellä taas yksi yö ja seuraavana aamuna herätys klo 4 aikaan, koska lähdettiin aamupaatilla kohti Siquijorin saarta. Päivä menikin siinä matkustaessa taas vaihteeksi, mutta kyllä se sitten palkitsikin kun päästiin perille...

Eli varaa paljon aikaa kun matkustat Filippiineillä saarelta toiselle. Välimatkat on yllättävän pitkiä ja etenkin hitaita. Lentokoneilla liikkuminen helpottaa, mutta jos vasta varaa lennon kovin lähellä lähtöä niin hinta voi tulla kalliiksi. Meillä jäi kaikista käytetyistä kulkuneuvoista hyvä fiilis vaikkakin täytyy muistaa, että odottelemaan saattaa joutua ja matkoilla voi tulla yllättäviä pikku käänteitä. Onneksi tähän mennessä kaikki käänteet on ainakin sitten lopun perin olleet ihan hauskoja. Eli 3,5 vikkoa Filippiineillä on todella lyhyt aika, eikä kannatakkaan yrittää nähdä kaikkea. Jääpi sitten tutkittavaa seuraavaankin kertaan :)

Toinen yleishuonio filippiineillä on asiakaspalvelun tökkiminen ja hitaus. Täällä on ollut ihan normaalia se et odotat ruokaa tunnin. Elä siis mene ravintolaan jo valmiiksi kauheassa nälässä, koska siinä käy sitten huonosti... Filippiinit on siis näitä muissa vierailtuja maita jäljessä kyllä asiakaspalvelun tehokkuudessa: raflaan mennessä usein joukko tarjoilijoita näpylöi puhelimiaan tai juoruaa keskenään. Saatat joutua odottamaan pitkään ennen kuin kukaan edes tulee ottamaan tilausta. Voi olla myös ettei tarjoilija osaa sanoa, mitä tiettyihin ruokiin tulee tms. Jos annat palautetta palvelusta niin eipä tarjoilijoita tunnu paljoa hetkauttavan. Sitten odottelet ruokaa yleensä tooodella pitkään (vaikka siellä ei edes olisi paljoa muita asiakkaita) ja syötyäsi odottelet, että pystyisit maksamaan. Filippiineillä siis työtahti on todella rennon letkeä eikä stressiä tunnuta ottavan oikein mistään. Ja kun tähän alkaa tottumaan niin hiipii ajatus mieleen, että kenties suomella olisi opin paikka... Pikkasen täälta mallia sinne suomen työpaikoille, jossa duunia yleensä painetaan jatkuvalla tahdilla ja tulosta on synnyttävä. Aivan varmasti nimittäin filippiiniläiset on yleisesti ottaen tyytyväisempiä työhönsä ja työpaikkoihinsa kuin suomalaiset. Semmonen paatos tällä erää :D