Ollaan Pirkkosten eri kokoonpanoilla tehty reissun aikana muutamia viidakkoseikkailuja yms. ja nyt päätettiin sit Maken ja muutaman muun suomalais vahvistuksen(Jonnan ja Tuken) kanssa seikkailla tulivuorelle.Ja Ubudhan tarjosi tähänkin hyvät puitteet.
Lähettiin aamulla klo.2.30 kohti Mount Baturia,joka on aktiivinen tulivuori ja kohoaa 1717metriin.
Tavoitteena oli siis nähä auringonnousu tulivuoren huipulta.Jännityksestä soikeena lähettiin oppaan johdolla kiipeämään pimeässä kohti vuoren huippua.Aluks maasto oli tasasta ja helppo kulkuista mut muuttui koko ajan tiukemmaksi nousuksi ja vaikeammaksi laavakiven ansiosta.Pelkästään omalla porukalla ei oltu kiipeämässä ja olikin hienonnäköistä kattoa kun taskulamppujen valot vaan vilkku pitkin rinnettä ku porukka kiipes.Tähtitaivas oli myös uskomattoman kirkas ja oltiinkin oppaan mukaan onnekkaita että oli kirkasta ja selkeetä,koska koko viikon joka aamu oli satanut vettä.Kiivettiin siis n.1,5 h ekalle tasanteelle johon Make ja Jonna jäi oottamaan aurinkoa ja mie ja Tuke lähettiin vielä oppaan kanssa kohti ihan ylintä huippua.Mitä lähemmäs huippua päästiin sitä kovemmin tuuli ja huipulla tuulikin sit jo kovaa.Mutta ne maisemat!!!Ne oli uskomattomat ja oli kyllä todella hieno kokemus vaan oottaa siellä vuoren huipulla kun aurinko nousi ja taivas vaihtoi väriä. Täytyy kyllä sanoa että oli ihan varmasti elämäni hienoin ja mieleenpainuvin auringonnousu ja reissukokemuksissakin meni suoraan top kolmoseen :)
Auringonnousun jälkeen sit matka jatku takas alaspäin ja se oli miun mielestä melkein rankempaa ku ylös kiipeäminen,mutta alas päästiin ja sit väsyneinä mutta tyytyväisinä hienosta retkestä takas kohti Ubudia.
Neljä nuorta naista reissaa Kaakkois-Aasiaa ristiin rastiin tutkien maailmaa ja itseään
keskiviikko 29. tammikuuta 2014
Kohti auringonnousua
maanantai 27. tammikuuta 2014
Balilla palloilua
Koskenlasku oli mahtava kokemus, mutta mitä siitä sitten seurasi... Sporttailun jälkeen meille tarjottiin lounasbuffet, josta mitä luultavammin saatiin koko poppoo jonkin asteinen ruokamyrkytys. Seuraavana päivänä tuli vessalle käyttöä, kaikilla mahat sekaisin ja heikko olo. Itselle pienenä lisämausteena nousi myös melko korkea kuume, jollaisesta oon viimeksi varmaan 10v sitten kärsinyt. Siinä ne päivät sitten kului lähinnä huoneen seiniä tuijotellessa ja vähän väliä nukkuessa. Tytöt välillä pääsi uima-altaalla käymään, mutta sekään riemu ei kauan kestänyt, kun taas vessa kutsui. Muutamien päivien jälkeen Anun ja Maijun olo alkoi kohenemaan. Meikäläinen raijattiin Maijun ja Kentsun toimesta hyväntekeväisyysklinikalle, josta sainkin matkaan melkoisen arsenaalin lääkkeitä. Nappia kun vetelin naamaan niin parin päivän päästä alkoi kuume hellittään.
Faktahan oli se, et oltais kovasti mielitty mennä Gilin saarille. Sinne ei kuitenkaan vielä tähänkään päivään mennessä ole päässyt speedboateilla. Vaihtoehtona olisi ottaa hitaampi ferry, jolla matkaa taitettaisi sellainen 10h. Tämä ei oikein ajatuksena innosta ketään meistä. No kuitenkin ajateltiin et Ubud on nyt nähty ja kun ei Gileille pääse niin mennään Balilla johonkin muualle. Kohteeksi valikoitui pieni ja rauhaisa Lovinan kaupunki pohjois-balilla. Olo oli hyvä ja taksimatka Lovinaan oli parasta antia oikeastaan sillä reissulla. Upeita maisemia, mielenkiintoisia tapahtumia ja vuoristotunnelmaa. Bali on siitä jännä paikka, että oikeastaan minne menetkin teitä pitkin niin koko ajan niiden varsilla on jotakin kojua, taloa, ihmisjoukkoja, apinoita jne. Ei ole niin sanotusti "no mans landia" missään!
Delfiinit on Lovinan yks tunnusmerkki.
Lovinassa vettä tuli melkeinpä taukoamatta heti alusta asti. Niinpä otettiin kiva huone, jossa tulikin vietettyä suurin osa ajasta kolmen päivän aikana. Varmasti sään suosiessa Lovinassa olisi paljon muutakin tekemistä kuin huoneessa Skipbon peluu. Ensimmäisenä iltana siellä aloin saamaan kummaa kutinaa jalkapohjiin ja kämmeniin. Mitään ei kuitenkaan niissä näkynyt vaikka olo oli todella tuskaisa. Unettoman yön jälkeen olin hermoraunio ja kieltämättä ajatus turvallisesta omasta sängystä Suomessa kävi useasti mielessä. Olin kuitenkin sitä ennen ollut jo vajaan viikon kuumeessa... Anu reippaana tyttönä lähti kiikuttamaan minuu lääkäriin, joka vaan totesi et saattaa olla allerginen reaktio ja antoi lääkkeitä. Vielä seuraavankin yön kärvistelin, mutta sitten pikkuhiljaa kutina rupesi hellittämään. Nyt olo alkaa vihdoin olla normaali. Jääkööt tämä tauti siis mysteeriksi, vaikka kovasti mietinkin sitä et mikä minuu vaivaa.
Lovinassa siis pelattiin, nukuttiin, syötiin ja käytiin vähän rannalla. Viimeisenä aamuna päätettiin jampakoitua ja oltiin buukattu delfiinien bongausreissu. Lähtö oli aamukuudelta. Oltiin just tekemässä huoneesta lähtöä, kun oveen koputettiin et isojen aaltojen takia reissu on peruttu. No se siitä sitten. Paluumatka Ubudiin oli kuitenkin taas hieno, joskin paaaljon vauhdikkaampi kuin mennessä.
Anu ja tyypillinen patsas, joita löytyy joka puolelta. Patsaiden kivi on louhittu tulivuoren juurelta ja kaikki muotoilut tehdään käsityönä.
Kauppiasmummot. Balilla ei näe yleensä miehiä raskaissa töissä vaan naisia, jotka normaalisti kantavat taakkansa pään päällä.
Nyt sitten taas hengaillaan Ubudissa. Joukkoon on liittynyt myös Jonna tyttönen, joka on Langkawin kamuja (hänkin Lappeenrannasta). Lisäksi ollaan vietetty aikaa paikallisopas Kentsun, suomalaisen Tuken ja paikallisen Rican kanssa. Tänään käytiin ihailemassa riisipeltomaisemia ja temppelillä. Se oli rauhoittava kokemus ja kaikki käsintehdyt patsaat jne todella upeita.
Näkymä ravintolasta suoraan riisipellolle.
Näyttää siltä et Ubudissa saatetaan olla siihen asti kunnes lähtö tulee seuraavaan kohteeseen, joka Maijulla on KL:n kautta Thaikkula ja mulla Anun kanssa Jakartan kautta Filippiinit. Ubudissa kyllä viihtyy, sillä tää on todella idyllinen paikka: valtavan paljon viihtyisiä ravintoloita & kahviloita, rauhoittavia riisipeltomaisemia, hostellin leppoisa meno uima-altaineen, paljon erilaisia käsitöitä ihasteltavana ja ylipäätään lunki meno. Ubudia voi kyllä lämpimästi suositella kaikille!
Käytiin keskustan ulkopuolella ihastelemassa vuorenrinteille rakennettuihin riisipeltoihin. Maisemat oli mahtavat - reippaimmat kävi myös alhaalla kurkistelemassa miltä siellä näyttää.
.. mutta tällaisiakin löytyy..
Touhukkaan "turistipäivän" jälkeen palkittiin itsemme maukkaalla lounaalla raakaravintola Clear Cafessa ja Anomali Coffee-kahvilassa erikoiskahveilla. Pirkot suosittelee näitä lämpimästi!
Niin ja parastahan Indonesiassa on toki se tunne, kun taskussa polttelee miljoonat. Rahayksikkö on meille suomalaisille ihan käsittämätön, esim. yö hostellissa maksaa 300 000 rupiaa eli n. 20e. No otetaan tästä miljonääritunteesta kaikki irti. Kuhan muistas sitten sen budjetinkin pitää mielessä...haha.
Touhukkaan "turistipäivän" jälkeen palkittiin itsemme maukkaalla lounaalla raakaravintola Clear Cafessa ja Anomali Coffee-kahvilassa erikoiskahveilla. Pirkot suosittelee näitä lämpimästi!
Niin ja parastahan Indonesiassa on toki se tunne, kun taskussa polttelee miljoonat. Rahayksikkö on meille suomalaisille ihan käsittämätön, esim. yö hostellissa maksaa 300 000 rupiaa eli n. 20e. No otetaan tästä miljonääritunteesta kaikki irti. Kuhan muistas sitten sen budjetinkin pitää mielessä...haha.
tiistai 21. tammikuuta 2014
Ny on kivvaa!
Kukkuuu, Nopa täällä, pitkästä aikaa!
Oivoi kuinka tuli iso ikävä Nakulia, Vekkeliä ja Makkosta tuon edellisen postauksen kuvia katellessa. Tässä vähän lisää ennenjulkasematonta materiaalia miun arkistoista... Aina, koko aika ja joka kerta ei olla oltu ihan niiin innoissamme kaikesta :D
"Ja siellä kaikilla oli nii-in mukavaaa, oi jospa oisin saanut olla mukanaaa..."
Oivoi kuinka tuli iso ikävä Nakulia, Vekkeliä ja Makkosta tuon edellisen postauksen kuvia katellessa. Tässä vähän lisää ennenjulkasematonta materiaalia miun arkistoista... Aina, koko aika ja joka kerta ei olla oltu ihan niiin innoissamme kaikesta :D
"Ja siellä kaikilla oli nii-in mukavaaa, oi jospa oisin saanut olla mukanaaa..."
maanantai 20. tammikuuta 2014
Kuvia 3kk päivän kunniaksi :)
Näin se on vaan kolme kuukautta reissua hujahtanut ja tämän merkkipäivän kunniaksi aateltiin julkasta kuvia reissun varrelta! Enjoy :)
Nopa foodmarketissa Penangilla
Matkamuistolautaset saarihyppelyltä Langkawilta.Oli niin edustavat kuvat että päätettiin jättää ne sinne muiden ihailtavaks!
Noora nautiskelemassa dinneriä Cameron Highlandseilla
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)