Vietettiin kolme paivaa Cameron highlandseilla lahinna luontoa tutkien. Heti alkuun meita jarkytti viileys, taalla on "vain" noin +20 astetta. Ei siina muu auttanut kun laittaa pitkaa housua ja paitaa paalle. Majoituttiin Father's guesthousessa, joka todella on suosittelemisen arvoinen paikka: todella siistit huoneet & vessat, ystavallinen henkilokunta, leppoisa tunnelma ja paljon uusia tuttavuuksia. Ensimmaista kertaa majoituttiin 10 henkilon dormissa ja kokemuksen ollessa niin hyyva, teemme nain varmasti jatkossakin. Helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin!
Muuten kyla (Tanah Raja) on melkoisen pieni eika aktiviteetteja itse kylassa ole paljoa muuta kuin syominen. Paljon intialaisia ravintoloita, joissa nautimme edullista ruokaa joka paiva.
Ensimmaisena paivana oltiin taas turisteina ja lahdettiin opastetulle kierrokselle. Heti ensimetreilla tuli sellainen olo et onneksi lahdettiin, koska opas oli melkoisen hupaisa veikko. Liikuttiin isolla jeepilla, silla toisinaan maasto ja tiet olivat jyrkkia&kuoppaisia. Cameronin alue tuottaa suurimman osan Malesian teesta, joten ensimmaisella pysahdyksella ihailimmekin valtavan kokoista teeplantaasia. Opas kertoi meille mm. teen olevan alunperin Burmasta, josta Kiinalaiset kavivat sen itselleen varastamassa. Kuitenkin yleisesti ajatellaan teen tulevan Kiinasta, koska siella teeta alettiin teollisesti tuottamaan. Opas kertoi myos huvittavan tarinan siita, kuinka kiinalaiset uskovat teen syntyneen. Tarina kertoo, etta joku kuuluisa keisari oli ottanut paivaunia tuolissaan keskella teeviljelmaa. Hanella oli ollut muki kadessa ja kuumaa vetta mukissa. Keisarin nukkuessa mukiin oli lennellyt teelehti. Herattyaan keisari otti horpyn mukista ja totesi "aaa tamahan on maukasta". Tapahtuneen jalkeen han kaski alamaisensa keraamaan teelehtia ja nain teeta alettiin valmistamaan. Aivan varmasti kiinalaiset uskovat sumeilematta taman tarinan :)
Seuraavaksi kaytiin ihailemassa maisemia Cameronin korkeimmalla huipulla. Onneksi ilma oli suht selkea ja nakymat olivat mahtavat. Seuraavaksi opas vei meidat "mossy forestiin" kavelylle. Siella viilean kosteassa viihtyi monenlaiset laakekasvit ja muut kummajaiset.
"Viidakosta" selvittyamme mentiin tutustumaan teetehtaalle ja nahtiin kaytannossa, miten teen valmistusprosessi etenee. Opasettu kierros oli mukavaa vaihtelua omatoimisille retkille. 
Muuten kyla (Tanah Raja) on melkoisen pieni eika aktiviteetteja itse kylassa ole paljoa muuta kuin syominen. Paljon intialaisia ravintoloita, joissa nautimme edullista ruokaa joka paiva.
Ensimmaisena paivana oltiin taas turisteina ja lahdettiin opastetulle kierrokselle. Heti ensimetreilla tuli sellainen olo et onneksi lahdettiin, koska opas oli melkoisen hupaisa veikko. Liikuttiin isolla jeepilla, silla toisinaan maasto ja tiet olivat jyrkkia&kuoppaisia. Cameronin alue tuottaa suurimman osan Malesian teesta, joten ensimmaisella pysahdyksella ihailimmekin valtavan kokoista teeplantaasia. Opas kertoi meille mm. teen olevan alunperin Burmasta, josta Kiinalaiset kavivat sen itselleen varastamassa. Kuitenkin yleisesti ajatellaan teen tulevan Kiinasta, koska siella teeta alettiin teollisesti tuottamaan. Opas kertoi myos huvittavan tarinan siita, kuinka kiinalaiset uskovat teen syntyneen. Tarina kertoo, etta joku kuuluisa keisari oli ottanut paivaunia tuolissaan keskella teeviljelmaa. Hanella oli ollut muki kadessa ja kuumaa vetta mukissa. Keisarin nukkuessa mukiin oli lennellyt teelehti. Herattyaan keisari otti horpyn mukista ja totesi "aaa tamahan on maukasta". Tapahtuneen jalkeen han kaski alamaisensa keraamaan teelehtia ja nain teeta alettiin valmistamaan. Aivan varmasti kiinalaiset uskovat sumeilematta taman tarinan :)
Seuraavaksi kaytiin ihailemassa maisemia Cameronin korkeimmalla huipulla. Onneksi ilma oli suht selkea ja nakymat olivat mahtavat. Seuraavaksi opas vei meidat "mossy forestiin" kavelylle. Siella viilean kosteassa viihtyi monenlaiset laakekasvit ja muut kummajaiset.
Paatettiin hypata kyydista pois jo aikaisemmassa kylassa ja seuraan liittyi myos muutama uusi tuttavuus. Paatettiin kavella n.5km matka hostellille luontopolkua ja kas kummaa taas meidan tuurilla alkoi vetta satamaan ihan kunnolla kun startattiin. Eipa siina muu auttanut kun vanha kunnon monojono. Kylla meinaan oli hyva fiilis kun paasi takaisin hostellille.
Luonnosta/kavelysta innostuneina paatimme seuraavana paivana lahtea omalla 6 hengen seurueella omatoimikavelylle sademetikkoon. Vetta oli tosiaan sadellut vahan valia, joten tiedossa oli et saattaa olla hieman liukasta. Lisaksi tiedettiin et kavely on vajaa 6km sisaltaen kevyen laskun ja sitten vahan tiukemman nousun. Reipas retkue lahti matkaan uhmaten sadetta (taas jalleen).
Luonnosta/kavelysta innostuneina paatimme seuraavana paivana lahtea omalla 6 hengen seurueella omatoimikavelylle sademetikkoon. Vetta oli tosiaan sadellut vahan valia, joten tiedossa oli et saattaa olla hieman liukasta. Lisaksi tiedettiin et kavely on vajaa 6km sisaltaen kevyen laskun ja sitten vahan tiukemman nousun. Reipas retkue lahti matkaan uhmaten sadetta (taas jalleen).
Alkupatka meni aikas kivuttomasti, mutta sitten alkoi jyrkemmat laskut & liukkaammat rinteet. Ajoittain polulla myos oli valtavia puita kaatuneena, joten piti kayttaa hetkinen sen miettimiseen, etta miten paasee eteenpain. Onneksi matkassa oli kaksi salskeaa miesta, joiden apua kylla tarvittiin. Luonto oli sen nakoinen, etta odottelin valilla jopa Tarzania saapuvaksi mut ei se tullut...hoh.
Laskeuduttiin tosiaan rinnetta alas ja paadyttiin vihannesfarmille. Siella pieni huili ennen todellista koitosta: tooodella jyrkka nousu. Ylamakea lyhyilla kintuillani tahkotessa meinasi alkaa jo huumori loppumaan, mutta taas kerran porukan tsemppi auttoi jaksamaan loppuun asti. Kylla oli muuten vasynytta porukkaa tan reissun jalkeen ja loppupaiva menikin rauhaisissa merkeissa hostellilla. Reissun jalkeen mietin et toisinaan on parempi kun ei tieda mihin ryhtyy, menee vaan ja katsoo mita siita seuraa. Voikin kokea mahtavia juttuja ja vaikka jopa ylittaa itsensa :) Tama siis miun kokemus, koska oon porukan heikkokuntoisin hehe.
ps.toivottavasti teksti on ihan luettavaa vaikkakin huomannette rakkaiden suomi-kirjainten puuttumisen :)
Cameron Highlandsista jai siis kateen paljon hyvaa oloa luonnon laheisyydessa. Valilla oli mukavaa tuntea viilea tuuli ja hengitella raitista ilmaa. Paikkaa voi kylla suositella kaikille luonnosta, vihanneksista, teesta, intialaisesta ruuasta ja rauhasta nauttiville. Hyva olikin vahan rauhoittua, silla eilen saavuttiin hektiseen Kuala Lumpuriin. Taalla vilinaa riittaa ja jouluhossotysta on joka puolella... Lisaa paivitysta taalta sitten myohemmin!
ps.toivottavasti teksti on ihan luettavaa vaikkakin huomannette rakkaiden suomi-kirjainten puuttumisen :)
Treenii, treenii ... kai muistitte hoilata "sitä ei voi ylittää. Sitä ei voi alittaa. Sitä ei voi kiertää. Täytyy mennä läpi sen."?
VastaaPoistaHym ... Cameron Highlands voisi olla ihan minun juttuni.
Mukavaa, kun reippailette ja pikku sade - sehän vain kaunistaa! Ja varmastikin kivaa kaveerata kansainvälisesti.
Täällä on 2cm lunta maassa, -1 C ja kova tuuli.
t. Annina V.
Joo treenii se todellakin oli :) ehka jossain vaiheessa tota hoilasin mielessani. lisaksi mielessa pyori limbo limbo limbooo-biisi ja "salil eka salil vika" :D
VastaaPoistaCameroni todellakin olis siun juttus, jotta ei muuta kun matkaa buukkaamaan ;)
joo ihan kivaa valilla jutella muillekkii ko naille samoille vanhoille naamoille hahahahahaaaa!
ouh nyt se lumi sitten tuli.... taallakin nyt sadellut joka paiva, jotta ei ole ollut kummoiset ilmat. tsemppii sinne kylmaan!