One (three) night in Bangkok.

"Bangkok on kuin kahvi: siihen tottuminen vaatii aikansa. Kuten kahvin juominen myös Bangkok muuttuu ajan kanssa kestävyyskokeesta rakkaudeksi. Henkäise aluksi syvään, laske kymmeneen ja anna Bangkokille mahdollisuus."

Ystävämme Mondon suosituksesta annettiin Bangksulle mahdollisuus. Muutamassa päivässä ei paljon ehdi henkäillä eikä laskeskella, mutta ollaan silti solahdettu vaivattomasti tämän kaupungin arkeen. 

Meijän elämä on keskittyny pääosin Khao San Roadin kulmille. Katu itessään on kyllä maineensa arvonen. Travellereita joka puolella, välkkyviä valoja, pauhaavaa musiikkia, ruokakojuja, baareja baarien perään, krääsäkauppoja, meteliä, menoa ja hässäkkää ympäri vuorokauden. Ollaan kovin onnellisia, ettei meidän hotla sijaitse siellä vaan paljon rauhallisemmilla hoodeilla, mutta sopivan lähellä.

Khao San Roadin lisäks ollaan tehty täsmäiskuja ympäri kaupunkia. Taksilla ajelu on niin halpaa, ettei paljon olla jaksettu kävellä. Jalkautumisia on tapahtunu lähinnä ostoskeskuksiin, temppelialueelle ja kattopoolille. Suurin ongelma on rehellisen taksin löytäminen. Varsinki ku sen pitäis Anun vaatimuksesta olla pinkki. Keskustelu kuskin kanssa menee aina suunnilleen näin:

"Do you use meter?"

"Where are you going?"

"Khao San Road"

"Okei, 200 baht."

"No. Do you use meter?"

"Yes, yes. Maybe."

"No no! Meter?"

"Nooo!!"

Naurua ja paikalta poistuminen. Jonka jälkeen me alotetaan keskustelu alusta seuraavaan kuskin kanssa.

Lähitulevaisuuden suunnitelmissa on huominen siirtyminen Hua Hiniin vähän lepuuttamaan kroppaa ja mieltä. Ollaan pidetty itestämme huolta syömällä ja juomalla hyvin sekä hierottamalla väsyneitä raajoja.

Laakoon!